AKL RY

merkki cmyk

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY:N SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Autoalan Keskusliitto ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Keskusliitto. Keskusliiton toiminta-alueena on koko maa.

2 § Keskusliiton tarkoitus

Keskusliitto edustaa jäseniään elinkeino- ja työnantajapoliittisissa asioissa. Sen tarkoituksena on edistää jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä sekä valvoa näiden etua työnantajina työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3 § Toimintamuodot              

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Keskusliitto:

1.    Toimii yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa autoalan ja tieliikenteen kehittämiseksi tehden aloitteita ja antaen lausuntoja alaa koskevista asioista.

2.    Myötävaikuttaa autoalaa ja talouselämää koskevan lainsäädännön kehittämiseen.

3.    Neuvottelee ja solmii työehto- ja muita sopimuksia jäsentensä hyväksi.

4.    Pyrkii luomaan ja ylläpitämään hyviä neuvottelusuhteita yritysten ja heihin työsuhteessa olevien henkilöiden välillä sekä työsuhteen eri osapuolia edustavien järjestöjen kesken.

5.    Toimii alan kannalta tarkoituksenmukaisten työehtojen vakiinnuttamiseksi työsuhteissa ja työsuhteen osapuolten välillä syntyneiden erimielisyyksien selvittämiseksi sovinnollisesti sekä tukee jäsenyrityksiä työtaistelun uhatessa ja sen kestäessä.

6.    Tiedottaa jäsenilleen autoalaa koskevasta lainsäädännöstä sekä valtiovallan määräyksistä ja toimista ja alan yleisistä ja kansainvälisistä asioista sekä ohjaa ja neuvoo jäseniään yritystoimintaa ja työehtoja sekä alan sopimusten soveltamista koskevissa kysymyksissä.

7.    Järjestää kokouksia, tiedotus-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kursseja ja näyttelyitä.

8.    Seuraa alan ja sen työolojen kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä suorittaa alaa koskevaa tutkimustoimintaa.

9.    Pitää yhteyttä viranomaisiin koulutetun työvoiman saamiseksi alalle ja toimii alan henkilöstön ammattitaidon kohottamiseksi.

10.  Harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.

4 § Osakkuudet, jäsenyydet ja omistus

Keskusliitto voi tarkoituksensa saavuttamiseksi hankkia ja omistaa omaisuutta, olla osakkaana yhteisöissä ja kuulua jäsenenä järjestöihin.

5 § Jäsenet

Keskusliiton hallitus voi hyväksyä jäseneksi auto-, moottori- ja konealalla työnantajana elinkeinotoimintaa harjoittavia yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä sekä rekisteröityjä valtakunnallisia autoalan yhdistyksiä. Ensiksi mainittuja kutsutaan jäljempänä jäsenliikkeiksi ja viimeksi mainittuja erikoisliitoiksi.

Keskusliiton jäsen voi olla täysjäsen, EP-jäsen tai TM-jäsen. Täysjäsenyys sisältää osallistumisen sekä elinkeino- että työmarkkinapoliittiseen toimintaan. EP-jäsenyys sisältää osallistumisen elinkeinopoliittiseen toimintaan ja TM-jäsenyys osallistumisen työmarkkinapoliittiseen toimintaan.

Kaikki Keskusliiton täys- ja TM-jäsenet  tulevat sidotuiksi niihin Keskusliiton tekemiin työehtosopimuksiin, joiden soveltamisen piirissä niiden toiminta ja henkilöstö on.

6 § Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen

Keskusliiton hallitus voi kutsua Keskusliiton kunniapuheenjohtajaksi tai –jäseneksi Keskusliiton päämääriä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön. Keskusliitossa voi kerrallaan olla useampi kunniapuheenjohtaja.

7 § Jäsenhakemus

Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti Keskusliiton hallitukselle. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan nimi, toimiala ja osoite, edellisen kalenterivuoden tai tilikauden liikevaihto, työntekijäin ja toimihenkilöiden lukumäärä ja näille edellisenä vuonna maksettujen palkkojen yhteismäärä.

8 § Jäsenten velvollisuudet

Keskusliittoon hyväksytty jäsen on velvollinen:

1.    Noudattamaan Keskusliiton sääntöjä.

2.    Suorittamaan säännönmukaiset maksut Keskusliitolle.

3.    Antamaan Keskusliitolle sen pyytämät tiedot.

4.    Noudattamaan Keskusliiton sääntöjen puitteissa tehtyjä päätöksiä ja pidättäytymään toimenpiteistä, jotka loukkaavat yleisesti hyväksyttyjä työnantajaperiaatteita.

5.    Olemaan tekemättä työehtosopimusta ilman Keskusliiton hallituksen suostumusta.

Jos Keskusliiton yritysjäsen harjoittaa suoraan määräysvallassaan olevan erillisen, Suomessa rekisteröidyn yrityksen välityksellä toimintaa sellaisella alalla, joka on tai voi olla Keskusliitossa jäsenenä, tulee myös tämän yrityksen liittyä Keskusliiton jäseneksi.

9 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Keskusliiton jäsen suorittaa liitolle jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruudet määrätään Keskusliiton  kokouksessa.

Alin jäsenmaksu voidaan vahvistaa euromääräiseksi. Keskusliiton kokous voi päättää myös ylimääräisestä maksusta.

Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan niitä kalenterikuukausia, joina jäsenyys on jatkunut, vastaavan suhteellisen osan täydestä jäsenmaksusta.

Jäseniltä perittävä jäsenmaksu ja sen maksuaika määrätään Keskusliiton kokouksessa. Jäsenmaksu määrätään joko prosentteina jäseniin työsuhteessa olleille maksun määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna maksetuista palkoista ja prosentteina jäsenten liikevaihdosta taikka prosentteina maksetuista palkoista ja liikevaihdosta. Jäsenmaksu voidaan määrätä myös euromääräiseksi, jotka perustuvat edellä mainittuihin palkkoihin tai liikevaihtoon taikka molempiin. Keskusliiton kokouksessa voidaan lisäksi vahvistaa joko palkoille tai liikevaihdolle taikka molemmille rajat, joiden alapuolella jäsenmaksuksi määrätään euromäärä.

Yhdistysjäsenen jäsenmaksu määräytyy perusmaksun ja liikekohtaisen maksun mukaisesti.

Keskusliiton hallitus voi myöntää määräajaksi poikkeuksia maksuvelvollisuudesta, milloin jäsenen maksukyky on olennaisesti alentunut tai muu painava syy antaa siihen aiheen.

Vuosittain helmikuun 15. päivään mennessä on jokaisen jäsenen ilmoitettava jäsenmaksun perustana olevat palkkasummansa ja liikevaihtonsa edelliseltä kalenterivuodelta tai tilikaudelta.

Mikäli tietoja ei anneta, määräytyy jäsenmaksu hallituksen arvion mukaisesti niin, että se on enintään viisitoista (15) prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden jäsenmaksu. Viimeksi mainitussa tapauksessa jäsenellä on oikeus neljäntoista (14) päivän kuluessa jäsenmaksulaskun päiväyksestä kirjallisesti ilmoittaa todellinen liikevaihtonsa ja palkkasummansa ja saada jäsenmaksu oikaistuksi.

10 § Keskusliiton hallinto

Keskusliiton asioista päättää Keskusliiton kokous, ja sen asioita hoitaa hallitus. Hallitus ottaa ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus voi asettaa avukseen työvaliokunnan ja muita toimi- ja valiokuntia.

11 § Keskusliiton kokoukset

Keskusliiton kokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Keskusliiton ylimääräinen kokous pidetään, milloin Keskusliiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä tietyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti vaatii.

Kutsu Keskusliiton kokouksiin toimitetaan jokaiselle jäsenelle kirjeellä, joka postitetaan jäsenen ilmoittamalla osoitteella vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta. Kiireellisessä tapauksessa voidaan kutsu toimittaa jäsenelle vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Keskusliiton kokouksen tehtävänä on:

1.    Käsitellä hallituksen antama vuosi- ja tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajain antama lausunto.

2.    Päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille.

3.    Hyväksyä hallituksen kuluvaa toimivuotta varten laatima talousarvio ja määrätä sen yhteydessä sääntöjen 9 §:n mukaisten maksujen perusteet ja suuruudet.

4.    Määrätä Keskusliiton hallituksen jäsenten kokous ja matkakorvausperusteet sekä tilintarkastajien palkkiot.

5.    Vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärä.

6.    Valita Keskusliiton puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet erovuoroisten sijaan.

7.    Valita kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.

8.    Käsitellä jäsenten kirjallisesti viimeistään helmikuun loppuun mennessä hallitukselle ilmoittamat asiat.

12 § Äänestäminen Keskusliiton kokouksissa

Kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni jäsenen edellisenä vuonna maksaman jäsenmaksun alkavaa kahdentuhannen (2.000) euron erää kohden kahdenkymmenen-tuhannen (20.000) euron määrään saakka ja sen jälkeen yksi (1) ääni alkavaa kymmenentuhannen (10.000) euron erää kohden.

Erikoisliitoilla on kullakin enintään kymmenen (10) ääntä. Jäsenliike, joka ei ole antanut Keskusliitolle näiden sääntöjen 8 §:ssä tarkoitettuja tietoja, ei voi laskea hyväkseen lisä-ääniä.

Älköön kuitenkaan kukaan äänestäkö enemmällä kuin kymmenennellä osalla (1/10) kokouksessa edustettuina olevien yhteenlasketusta äänimäärästä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.

Keskusliiton puheenjohtajaksi valittavan on kuitenkin saatava yli puolet annetuista äänistä.

Vuosikokouksessa saa olla edustettuna toisen jäsenen valtakirjallakin. Äänestykset ovat avonaisia, ellei joku vaadi suljettua lippuäänestystä.

Keskusliiton jäsen, joka on jättänyt maksamatta liittymis- tai jäsenmaksuja, ei voi äänestää Keskusliiton kokouksissa, jos maksun erääntymisestä on kulunut enemmän kuin kaksi (2) kuukautta ja maksu on kokouksen alkaessa edelleen maksamatta.

13 § Hallitus

Keskusliiton hallitukseen kuuluu vähintään kymmenen (10) ja enintään kaksikymmentäviisi (25) jäsentä.

Keskusliiton puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet samoin kahdeksi (2) vuodeksi siten, että puolet (1/2) tai lähinnä puolet (1/2) viimeksi mainituista on vuosittain erovuorossa.

Ensimmäistä hallitusta valittaessa arvotaan ne, ketkä ensin ovat erovuorossa.

Keskusliiton hallitukseen kuuluvan tulee olla Keskusliiton jäsenenä olevan yhteisön toimitusjohtaja taikka muu sitä edustamaan oikeutettu henkilö.

Hallitus valitsee keskuudestaan 1. varapuheenjohtajan ja 2. varapuheenjohtajan, joiden toimikausi alkaa valintakokouksesta ja jatkuu, kunnes hallitus seuraavan vuoden vuosikokouksen jälkeen valitsee uudet varapuheenjohtajat.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) muista hallituksen jäsenistä on läsnä.

14 § Keskusliiton tilit ja tilien tarkastus

Keskusliiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja tilinpäätös jätetään tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastus on suoritettava ja tilintarkastajien kertomus jätettävä hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

15 § Keskusliiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää aina kaksi (2) yhdessä.

16 § Eroaminen Keskusliitosta

Jäsenellä on oikeus erota Keskusliitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti Keskusliiton kokouksen pöytäkirjaan. Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta.

Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksettavaksi erääntyneen jäsenmaksun. Eroavalla jäsenellä ei ole minkäänlaista oikeutta Keskusliiton omaisuuteen.

Jäsenyys Keskusliitossa päättyy, jos jäsenen liike asetetaan konkurssiin tai jos jäsen muutoin lopettaa toimintansa.

17 § Sääntöjen rikkominen ja seuraamukset

Keskusliiton jäsenen, joka on jättänyt täyttämättä jäsenyyteensä liittyvät velvollisuutensa taikka rikkonut Keskusliiton sääntöjä taikka on menettelyllään vahingoittanut Keskusliittoa, voi Keskusliiton hallitus harkintansa mukaan erottaa Keskusliitosta tai katkaista jäsenpalvelut joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Keskusliiton hallituksen on erotettava jäsen, joka ei enää täytä näiden sääntöjen 5 §:ssä tarkoitettuja kelpoisuusehtoja. Keskusliiton hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole kahden (2) kuukauden kuluessa erääntymisestä maksanut jäsenmaksua.

18 § Jäsenen velvollisuudet työtaistelun vallitessa

Keskusliiton jäsenen tulee heti ilmoittaa liitolle syntyneestä työriidasta yrityksessään ja lakon tai työsulun sattuessa viipymättä laatia ja lähettää liitolle luettelo lakossa olevista tai työsulun alaisista työntekijöistä. Jäsenen on tarkasti noudatettava Keskusliiton lakon johdosta antamia ohjeita. Keskusliiton jäsen ei saa lakon tai työsulun kestäessä käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakon tehneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä tai muutoin heitä avustaa.

19 § Keskusliiton sääntöjen muuttaminen ja purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai Keskusliiton purkamisesta voidaan tehdä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä päätöstä kannattaa. Milloin kysymys on Keskusliiton purkamisesta, on päätös pätevä vasta, kun uusi aikaisintaan kuukauden kuluttua tämän jälkeen pidettävä kokous sen samalla tavalla hyväksyy.

20 § Keskusliiton varat

Jos Keskusliitto purkautuu, on sen varat viimeisen Keskusliiton kokouksen päätöksen mukaan käytettävä autoalan kehittämiseksi tähtäävään tarkoitukseen Suomessa.


Tulosta