AKL RY

Auto suojatiellä

Talous

Suomen talouden vaikeudet tulevat jatkumaan seuraavien parin vuoden aikana valtiovarainministeriön katsauksen mukaan. Kasvunäkymät ovat heikot ja julkisen talouden tilanne ei parane oleellisesti. Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan olevan v. 2017 noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Nykyisenkaltaisella talouden rakenteella teollisuuden ja viennin virkoaminen on ehdoton edellytys Suomen talouden suotuisalle kehitykselle. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys.

Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Vuonna 2015 työttömyys nousi selvästi edellisvuodesta ja työttömyysaste oli 9,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti yli 100 000 henkeen ja rakennetyöttömien määrä on ylittänyt 200 000 hengen rajan. Myös työllisten määrä aleni hiukan vuonna 2015. Yleisen taloudellisen aktiviteetin kohenemisen myötä työllisyystilanne paranee kuitenkin vuonna 2016, mutta työn tarjonnan lisääntyessä työttömyysasteen arvioidaan kuitenkin pysyvän 9,4 prosentissa. Samanaikainen kuluttajahintojen nousun nopeutuminen hidastaa kotitalouksien reaalitulojen kasvun 0,8 prosenttiin.

Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosentin rajan. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon vuonna 2014. Nykynäkymin alijäämä painuu kuitenkin jonkin verran alle viitearvon ennustejaksolla. Heikosta talouskehityksestä huolimatta valtiontalouden tila on kohenemassa hiljalleen, mikä johtuu erityisesti hallituksen päättämistä sopeutustoimista. Pitkittyvän matalasuhdanteen vuoksi valtiontalous pysyy kuitenkin edelleen syvästi alijäämäisenä myös lähivuosina, vaikka myös nykyisen hallituksen päättämät sopeutustoimet pienentävätkin alijämää. Paikallishallinnon rahoitusasema on niin ikään alijäämäinen ennustejaksolla. Kunnat jatkavat taloutensa sopeuttamista pyrkien hidastamaan erityisesti ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua. Työeläkelaitosten ylijäämä suhteessa BKT:hen pienenee vuoden 2014 1,7 prosentista hieman yli prosenttiin vuosina 2015–2017. Työeläkemenojen kasvu jatkuu nopeana eläkeläisten määrän kasvaessa ja eläketason noustessa. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä on kasvanut viime vuosina työttömyysmenojen kasvun seurauksena. Alijäämä alkaa pienentyä kuluvana vuonna, kun työnantajilta ja palkansaajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua korotetaan yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Yrittämisen edellytyksiä ja työn tekemisen kannustimia parannetaan ja uusiin kestävän kasvun mahdollisuuksiin panostetaan.


Tulosta